Olen aika ahkera lukemaan kaikkea mahdollista mitä nyt kelpieistä yleensä kirjoitetaan, niin myös SBCAK ry: foorumi tulee tsekattua lähes päivittäin. Nyt onkin keskustelua käyty rotukirjojen avaamiseksi ns. workkereille eli rotuunoton kautta mikä tahansa kelpietä hieman muistuttava paimen olisikin sitten australiankelpie. Tuo oli nyt melko jyrkästi sanottu mutta tuohon suuntaan kuitenkin. Nykyisiltä kelpieiltä puuttuvat paimen ominaisuudet ja kanta on kuulemma liian pieni pysyäkseen terveenä. Monesta puheenvuorosta olen lukenut tai ymmärtänyt että ei ulkonäkö ole mitenkään tärkeä asia valitessa koiraa tai ainakin kelpietä. Mitä väliä sillä sitten on minkä paimenen sitä sitten ottaa?!?
Otin ensimmäisen kelpieni n.16 vuotta sitten silloin tärkeimmät asiat olivat koko, kaunis ulkonäkö, luonne ja PK-oikeudet. Ja kun otin kolmannen kelpieni n.puoli vuotta sitten ajatus oli edelleen sama. En ole aktiivi harrastaja monet uusista kasvattajista ei edes möisi minulle varmaan pentua koska minulla ei halua kilpailla, viedä koiria lampaille yms. yms. Minulle koirat ovat aina tulleet ensi sijaisesti ystäviksi perheenjäseniksi. Eikä tämä ajatus pois sulje harrastamista kaikkien koirieni kanssa olen harrastanut tottista, pk-jälkeä tai viestiä ja kolmen ekan kanssa agilityä ja raunioita. Muutamissa kisoissakin olen käynyt... Ja paimennusviettiäkin on nähty ja kaikilla kolmella kelpielle vielä erilaistakin, sitä puolta en ole nähnyt syytä vahvistaa sen enempää (vaikka Mocca lampailla kävikin kerran kylässä).
Näyttelyissäkin olen kelpojani käyttänyt, mutta sieltä tulleet meriitit tai arvostelut jätän omaan arvoonsa. Kauneus on katsojan silmässä. Eikä minun mielipiteeni ole ainoa oikea mutta silti toivon ettei kelpiet muutu pitkä ja hoikka raajaisiksi, takakorkeiksi, kippurahänniksi. Annetaan Kelpien näyttää Kelpieltä sellaiselta kuin 16 vuotta sitten kun tähän rotuun ihastuin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti